Tämähän ei olisi blogi eikä mikään, jos en tekisi sushi-päivitystä. Täysi must-juttu tämän päivän kuumimmissa blogeissa, kuten juuri tässäkin. Right.
Päädyin sushilautasen ääreen vähän puolivahingossa. Kaveri kutsui mukaan keskustaan syömään tyttökaverinsa ja hänen kavereidensa kanssa. Kiinalaisesta/japanilaisesta oli puhetta, mutta sushiksi tilanne konkretisoitui vasta pöydässä kun alkoi katsoa ruokalistaa. Uutta ja erikoista, syödään sitten sushia. Koska ruokalista oli melko hepreaa, tilauksessa luotettiin tuttavapariskunnan kokemukseen ja tarjoilija kantoi lopulta pöydän täyteen erilaisia nökkösiä.
Olen väittänyt, etten ole ruokahifisti, mutta näköjään se on laji ku laji, niin hifistely on hienoa. Ei tätä ruokaa voinut vain mättää menemään, vaan hitaalla tahdilla ja ajatuksen kanssa koittaa kaikkia erilaisia variaatioita, mitä pöydästä löytyi. Noh, alussa ne puikotkin vähän hidasti, mutta alkoi niihinkin tottua.
Summa summarum hyvää oli, seura sekä ruoka. Hohto häviää, jos tätä ruokaa syö kerran viikossa, joten eiköhän tämä jää erikoistilanteita varten. En ala sen tarkemmin antamaan makuanalyysiä, käykää itse maistamassa. Merilevä maistui sille itselleen. Maistuu vieläkin suussa.
Kiitokset seurueelle, kun kaappasitte allekirjoittaneen mukaan sushittelemaan!
